Edunvalvonta

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Vaikuttamistyöstä vastaa seutujohtaja yhdessä jäsenkuntien kanssa. Varsinais-Suomen liitto on edunvalvontatyössä kaupunkiseudun tärkeä kumppani. 

Turun kaupunkiseutu muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun kanssa kasvukolmion, jonka alueella tuotetaan yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Turun kaupunkiseudun kasvu ruokkii kasvukolmion ja koko Suomen menestystä. 

Turun kaupunkiseutu on Suomelle tärkeä portti länteen. Turun ja Naantalin satamista liikennöivät alukset kuljettavat suuren osan Suomen ja Pohjoismaiden välisestä tavaraliikenteestä. Turun kaupunkiseudun logistiset yhteydet ovat oleellisia kansainvälisen kaupan, talouskasvun ja Suomen huoltovarmuuden kannalta. 

Viisi Turun kaupunkiseudun tavoitetta: 

1. Raideliikenteen kehittäminen 

Länsirata-hanke parantaa raideliikenteen luotettavuutta ja nopeuttaa Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välistä matka-aikaa. Uudet kaksiraiteiset osuudet sujuvoittavat junaliikennettä ja mahdollistavat uudet lähijunayhteydet Varsinais-Suomessa.  

Kaupunkiseudun sisäisen raideliikenteen kehittämiseksi Raisio-Naantali raideyhteys on perusparannettava ja sähköistettävä. Hanke parantaa raideyhteyksiä Naantalin satamaan ja mahdollistaa henkilöjunaliikenteen seudullisen kehittämisen. 

2. E18 tie 

E18 eli Eurooppatie 18 on osa Euroopan laajuista TEN-T-tieverkon ydinkäytävää. Turun kaupunkiseudulla E18 kulkee Naantalista Turun kehätietä pitkin. Tie vaatii merkittäviä parannuksia Naantalissa ja Raisiossa. Naantalin sataman liikenneyhteyksien parantamiseksi Naantalin ja Raision välinen yhteys on nelikaistaistettava ja liittymiä sujuvoitettava. Raision keskustassa tie on pahoin ruuhkautunut ja tilanteen korjaaminen vaatii tunnelin Raision keskustan ali. Suomi on sitoutunut kunnostamaan TEN-T-väylät vuoteen 2030 mennessä. 

3. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 

Kuntien lakisääteisten palveluiden rahoituspohjaa on vahvistettava ja 

valtionosuusjärjestelmä uudistettava. Valtion osuus kuntien lakisääteisten tehtävien rahoituksesta on pienentynyt 2000-luvulla ja sote-uudistus puolitti kuntien talouden. Valtionosuusjärjestelmän tulee vastata uuden kunnan uusia tehtäviä ja kasvavien kuntien investointitarpeita.  

4. Valtion osallistuminen kaupunkiseutujen infrahankkeisiin 

Suurten kaupunkiseutujen ja valtion välistä MAL-sopimusmenettelyä on jatkettava ja sopimuspohjaista yhteistyötä vahvistettava. MAL-kaupunkiseutujen ja valtion tulee neuvotella ja sopia liikennerahoituksen yhteisrahoitusmallin periaatteet selviksi. Valtion tulee panostaa vahvemmin kaupunkiseutujen välisiin ja niiden sisäisiin liikenneinvestointeihin, joilla vahvistetaan maan 

kilpailukykyä. Kuntien kustannusvastuuta valtion infrasta ei tule lisätä. Kaupunkiseutujen liikennehankkeille on haettava aktiivisesti EU-rahoitusta valtion rahoituksen lisäksi. 

5. Työvoiman saatavuuden turvaaminen 

Turun kaupunkiseudulla työvoiman saatavuus on jatkossa yksi tärkeimmistä asioista niin talouskasvun kuin arjen palveluiden kannalta. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen koulutusvastuiden ja aloituspaikkojen määrän on vastattava seudun tarpeita. Kansainvälisiä osaajia tarvitaan kaupunkiseudulla useiden eri alojen tarpeisiin ja heidän rekrytointiaan on helpotettava ja Suomeen asettautumistaan tuettava. Elinkeinoelämän ohella kunnilla on omat kriittiset tarpeensa ja muun muuassa varhaiskasvatuksen osaajapulaan on löydettävä ratkaisu.